Toimitsijat erotuomareiden rinnalla

Toimitsijat erotuomareiden rinnalle

Kun tamperelainen erotuomaritoiminta vuonna 1947 perustettiin erotuomarikerhoksi, huomattiin, että viheltävien erotuomareiden lisäksi tarvittiin myös kaukalon laidalle toimitsijoina erotuomaritehtäviään hoitavia henkilöitä. Aluksi saimme näihin tehtäviin seuroissa toimivia innokkaita henkilöitä, mutta kun otteluiden määrä kasvoi, oli suorastaan pakko kouluttaa säännöt tuntevia henkilöitä toimitsijoiksi.

1940-luvun loppupuolella eri seuroissa toimivat henkilöt suoritettuaan erotuomarikurssin liittyivät jäseniksi erotuomarikerhoon. Nämä henkilöt olivat joko "liian" vanhoja pelihommiin tai halusivat muuten antaa panoksensa tämän lajin kehitykseen. Osa toimi ottelutoimitsijoina kentän laidalla tai sitten erilaisissa vihellystehtävissä. Tämän ajan uranuurtajista sietää mainita mm. Toivo Salokannel, Osmo Kutila, Alpo Salminen, Pytte Diehl, Paavo Solja, Kauko Vainio, Heimo Suutala ja Onni Lahtinen.

Toiminnan kehittyminen ja kansainvälistyminen

1950-luvulla alkoi sitten ulkomaalaisiakin jääkiekkojoukkueita saapua Tampereelle. Tämä sitten osaltaan jouduttikin Suomen ensimmäisen tekojään rakentamista. Tekojäärata saatiinkin aikaan alan harrastajien innokkaalla talkootyöllä ja Pyynikki Oy:n myötävaikutuksella. Sijoituspaikaksi tuli Koulukatu. Tekojään myötä varsinkin ruotsalaiset seurajoukkueet tekivät runsaslukuisesti vierailujaan Tampereelle. Myös Kanadan ja silloin vielä tulevan mahtimaan Neuvostoliiton vierailut täyttivät Koulukadun rinnekatsomot. Jopa yli 10 000 katsojaa ahtautui katsomoon. Näin saimme kosketuksen kansainväliseen jääkiekkoelämään ja toimitsijoille tuli uutta oppia ja kokemusta vastaisen varalle.

1950-luvun lopulla pidettiin jo varsinaisia toimitsijakursseja ja niiden kautta saatiin lukuisa joukko uusia jäseniä. Myös seurat saivat erotuomarikerhon myötävaikutuksella kouluttaa omia jäseniään toimitsijatehtäviin seurojen omaan käyttöön. Samalla saimme antaa sääntökoulutusta, joka sen ajan seuroissa oli jäänyt melko vähälle huomiolle.

Tampereella oli 1950-luvun lopulla kolme joukkuetta SM-sarjassa ja Koulukadulla pelattiin lukuisa joukko kansainvälisiä otteluita. Maaottelutkin tulivat kuvaan mukaan. Runsaiden ottelumäärien vuoksi tehtävämäärät kasvoivat ja samalla tietenkin toimitsijat harjaantuivat tehtäviensä hoitamisessa. Seurojen jäseniä liittyi runsaasti erotuomarikerhoon. Seuraihmiset huomasivat, että teemme ansiokasta ja pyyteetöntä työtä tämän lajin kehittämiseksi.

Jo aikaisemmin mainittujen uranuurtajien lisäksi on syytä mainita seuraavat värikkäät ja innokkaat toimitsijat: Yrjö Laakso, Erkki Myllylä, Pertti Saarnio, Yrjö Kalevi Lieke, Osmo Mäkinen, Keijo Nieminen, Toivo Toivola, Juhani Pennanen, Matti Salminen, Harri Kantonen, Rauno Hurske, Olli Finne ja lukuisa joukko muita, jotka vielä toimitsijatehtävien ohella suorittivat vihellystehtäviäkin.

MM-kisat sekä yhdistykseksi rekisteröityminen

Näiden aikojen koulutuksen hedelmiä saimme sitten yhdistyksenä nauttia ensimmäisissä maassamme pidetyissä MM-kisoissa. Tampere oli saanut järjestettäväkseen vuonna 1965 MM-kisojen A-sarjan ottelut Suomen ensimmäisessä jäähallissa. Toimitsijamme, kuten myös koko järjestelyhenkilöstö, saivat koko maailman jääkiekkoväen varauksettoman tunnustuksen ensiluokkaisesti hoidetuista kisoista.

Vuoden 1965 kisoista kerhon toiminta sai uutta intoa ja vuonna 1967 kerhomme rekisteröitiin yhdistykseksi - Tampereen Jääkiekkotuomarit ry. Kun yhdistys oli näin rekisteröity, asetti se uusia velvoitteita ja kaiken toiminnan oli näin ollen tapahduttava entistä virallisemman toiminnan tapaan. Yhdistyksen hallitus sorvattiin uuteen uskoon ja kaikille sen jäsenille asetettiin hoidettaviksi omat sektorit.